Nyt on pieni hetki kirjoitella pikaiset kuulumiset reissun jälkeen. Nämä viime päivät ovat kuluneet reissusta ja ilmeisesti reissun päältä saadusta vatsataudista toipuessa (onneksi tuo tauti ei ole kovin äkäistä sorttia vaan meni ohi parissa päivässä).

Balin reissu oli kaikin puolin onnistunut. Matkat meni yllättävän hyvin vaikka lennot lähtivät ja saapuivat yoaikaan. Jos nyt kuitenkin pitää jostain valittaa on se, ettei Bali, ainakaan minun mielestäni, ole mikään unelmakohde lapsiperheelle. Tiet ovat hirveän kapeita ja jalkakäytäviä ei ole juuri nimeksikään. Liikenne on muutenkin melko kaootista. Muutama ranta kyllä soveltuu ihan pienemmillekin mutta suurimmassa osassa aallot ovat liian isoja lasten uitavaksi. Tekemistä ja näkemistä Balilla olisi vaikka miten paljon, jos jaksaa ajella joka päivä hieman pitempiä matkoja mutta joka päivä matkustelu lomakohteessa pienten lasten kanssa ei ole kovin houkuttelevaa. Lisäksi me olimme siellä vain 6 päivää, joten aikaakaan ei ollut meidän puolella. Mutta lomamme päällimmäinen tarkoitus olikin lomailla, eikä juosta kaikkien mahdollisten nähtävyyksien perässä. Siihenkin Balilla on tarjota mitä parhaimmat puitteet. En harmittele siis ollenkaan, että meiltä jäi näkemättä suurin osa Balista. Aurinkoa saatiin tarpeeksi ja villan uima-allas oli typyjen mielestä paljon parempi kuin mikään uimaranta. Ja lämmintä riitti yotä päivää ainakin sen 26.

Eli ihan vain maatessa ei meidän loma mennyt. Apinametsä ja sen temppeli sekä elefanttisafari oli ihan kokemisen arvoisia paikkoja. Ubudissakin kävimme mutta ilman lapsia siitä olisi voinut saada huomattavsti enemmän irti. Ubudin markkinoilla olisin voinut viettää useamman tunnin tauluja ihastellen ja turitstikrääsästä hintaa tinkien. Ehkä joku toinen kerta.

Intian valtameri

Apinaperheen lepohetki keskellä tietä. Noille apinoille sai ostaa banaaneja ja pienimmät saattoivat kiivetä hartioille sitä syomään. Lisäksi härskeimmt tuli surutta laukulle ja yritti ottaa kaiken syotävän ja syotävän näkoisen itselleen. Yksi turisti oli menettää kameran, kun apina ryosti laukun, penkoi sen, nappasi kameran ja kun se huomasi ettei kamera ole syotävää, nakkasi apina kameran surutta olkansa yli. Tytto sai kameran takaisin mutta toiminnasta en tiedä.

Siis minä oon käyny ihan oikeassa sademetsässä!

Pienempi halusi tulla mukaan apinametsän temppeliin. Temppeliin mentäessä vyotarolle tulee sitoa sharonki mutta pikku likalle riitti pellkä vyo...

\

Pienempi oli aivan haltioissaan elefanteista mutta uskallus ei riittänyt silittämiseen asti.

Auringonlaskua katsomassa. Typyjen kanssa kerättiin simpukankuoria ja pelättiin merirapuja, jotka putkahtelivat milloin mistäkin kolosesta.