Viime viikot ovat olleet melko hiljaisia, ollaan vain oltu, leikitty ja syöty, joten tekstiä tänne blogiinkaan ei ole oikein tullut. Mieheni kävi tuossa vähän yli viikko sitten Suomessa työreissulla, joten sekin sitten tähän meidän eloon hieman vaikutti: me ei oikein typyjen kanssa kolmestaan päästä kovin pitkälle, joten elämä sen puolen toista viikon aikana rajoittui tähän lähimaastoon.

Nyt sitten onkin toista. Viime torstaina kävin Shanghaissa mutkan, kun menin vastaan minun isää ja äitiä. Ensimmäiset päivät lähinnä oltiin kotosalla, toissa paivana sitten aloitimme meidän kevään turistikauden, kun kävimme päivän reissun Tianmun bambumetsässä.

Empä ole aiemmin nähnyt noin paljon bambua. Alue on noin 35 tuhatta hehtaaria.

Alue muodostui useista vuorista ja kahdelle niistä oli rakenettu erilaisia nähtävyyksiä. Tässä ollaan menossa pandoja ja bambumuseota katsomaan.

Näkymät vuorelta toiselle.

Ming Dynastian aikaisia raunioita.

Vuorella oli myös kaksi pandaa. Onhan ne suloisia otuksia.

Ilmeisen maittavan bambuaterian jälkeen on hyvä ottaa torkut.

Köysirata toisen vuoren huipulle. Menomatka oli melko hurja, alas tullessa ei tuntunut niin pahalta.

Ylhäältä maisemat olivat hienot!

The Pray Bell. Yksi lyönti edustaa rauhallista elämää, kaksi lyöntiä terveyttä ja menestystä ja kolme lyöntiä terveyttä ja pitkää ikää.

Korkeutta toisella vuorella oli 2.18 kilometriä.

Jonkun pitää pitää köysiradat kunnossa.

Eilen sitten jatkoimme turisteilua ja kävimme Jinshanin temppelivuorella ja kävelimme pienen pätkän Jangstse-joen rannalla. Tänään lähdettiin heti aamusta päivän reissulle Nankingiin. Kirjoittelen siitä sitten vähän myöhemmin.